Runot syntyvät sähköllä

Rakkausrunoja tuskasta vimmassa elämä pohdinnan. Runoja ilmasta. Runoja minusta, josta ne kumpuavat sekaisella melskalla ylös tippuakseen alas kynällä paperiin, blogini sivuille jäädäkseen vaille hetken hirmuisinta kohtaloa, unohdusta. Runot tulevat tai elämällä - joskus on saatu haaviin pyytämällä, kiivaudella.

Yleistä sälää

Muutamia asioita, joita varten en viitsi erikseen päivityksiä tehdä:
1) rakastan jokaista kommenttia muodossa missä hyvänsä, myös kritiikkiä, eihän tässä mitään einoleinoja olla
2) en jaa kaikkea sisältöä aina eri somekanavilla, ei kannata luottaa siihen vaan hieman täytyy selailla, jos enemmän kiinnostaa
3) jos kokee, niin ehdottomasti saa jakaa ja suositella yms. en niin itse ole ihmisten suosion kipea, mutta tekstit ovat omahyväisiä ja kaipaavat huomiota

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Viileämpää valoa

Kuulaana käy
täyskuuni ilta

virtaa vuolaana
välistä viiman
ja tuiverruksen
tuuli

hätäinen häivähdys
hävittää kesän
jäljiltä lämmön

puut laskevat
lehtensä
allensa

kolkko kylmä kohta
päiväkin musta

kuu muistona
varastoi valoa

maanantai 7. syyskuuta 2015

Madhouse


In madhouse
walls covered with ears
corridors like hollow wide-open mouths
in silence

the mad are nameless
nurses unpersons

rules for regulations
for feeble
incalculable
written in directories
notebooks
buried in embrace
of omerta

all of glass 
infiltrates secrets
as walls intently listen
here and there, eyes

all monitored
screened

the mad build themselves
out of their environment
cramming ones words
deep into mind
to brew
from words     
to thoughts          
to actions

David, this is for you to try to capture what I tried to capture from my finish attempt to capture of the dark side of madhouse.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Helvetin sävyjä

Kuinka harmaalla onkaan sävyjä
        pilvillä muotoja
    elämällä tuntoja

kuinka taivas on




kiinni helvetissä

niin ovat sidotut joskus
yhdellä sanalla
     teolla
          tapahtumaan

laskea en saata värejä
sävyjä taivaan


helvetti ei pala
se on musta

niin synkkä että
syleillessään syvyyksiinsä
siellä alkaa kuvitella mustia
nähdäkseen

***

elämän laulu on
kaikkia sävyjä, musiikin
genrejä
vaikka pitäisin vain
kahdesta
digitalisaatio
tuo soiton kaikkialle
24/7
joskus tahtoisin vain

o l l a